Ihmisoikeustaistelija Liisa Mariapori: ”Ihmisoikeudet ja rikokset ihmisyyttä vastaan

Euroopan ihmisoikeussopimus tuli Suomessa voimaan 10.5.1990. Tämän piti merkitä suurta murrosta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten merkityksessä kansallisessa lainkäytössämme. Toisin kuitenkin kävi, sillä presidentti Mauno Koivisto määräsi 6.5.1992, että instituutiot eivät saa hävitä oikeuslaitoksissamme ja näin suomalaisten ihmisoikeuksia ja omaisuuden suojaa on poljettu kohta 30 vuotta ja poljetaan edelleen, mikäli suomalaiset eivät havahdu siihen todellisuuteen, mitä heidän ympärillään tapahtuu. YK:n vetämä uusi maailmanjärjestys odottaa meitä, mikäli emme ryhdy puolustamaan perusoikeuksiamme ja maatamme ja itsenäistä hallintoamme…

Suomen perustuslaki takaa sen, että olemme yhdenvertaisia lain edessä ja että meillä on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perustuslakimme takaa meille rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen, liikkumisvapauden , yksityiselämän suojan, uskonnon ja omantunnon vapauden, sananvapauden ja julkisuuden, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, vaali- ja osallistumisoikeudet, omaisuuden suojan, sivistykselliset oikeudet, oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeuden työhön ja elinkeinovapauteen, oikeuden sosiaaliturvaan. Vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperimästä kuuluu kaikille. Oikeuslaitoksissa meillä kaikilla pitäisi olla oikeus saada asiassamme oikeudenmukainen ja oikea päätös. Nämä kaikki suomalaisten perusoikeudet on julkisen vallan meille turvattava, mutta valitettavasti meidän ihmisoikeuksiamme on loukattu 6.5.1992 lähtien presidentti Mauno Koiviston määräyksellä, että instituutiot eivät saa hävitä. Suomi ei näin ollen ole oikeusvaltio, vaan oikeuslaitoksemme on poliittisen ohjauksen alaisuudessa eli kyse on vahvemman oikeudesta.

Sananvapaus

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen julistus sananvapaudesta kuuluu seuraavasti: “Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan ja joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapautta on myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.”

Tätä vaativat tuomioistuimen (EIT) mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Sananvapaus on turvattu ihmisoikeutena niin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa kuin perusoikeutena Suomen perustuslaissakin. Jos näin ei olisi niin ajatusrikosten käsittely tukkisi kaikki suomalaiset tuomioistuimet (Ks. erityisesti kohdat 27 ja 69 EIT 6.7.2010 tapaus Mariapori v. Suomi).

EIT decision Case English Mariapori 2010-07-06

Suomennos Mariapori-EIT-päätöksestä 2010-07-06_2019-11-12

Omaisuudensuoja

Ihmisoikeussopimuksessa määrätään, että jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Perustuslain 15 §:n säännökset taas takaavat sen, että jokaisen omaisuus on turvattu. 90-luvun laman ja oikeuslaitoksen uhrit ovat kuitenkin jääneet ilman omaisuudensuojaa ja ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, kun heidän omaisuutensa on riistetty SSP-pankkisopimuksella 22.10.1993 ja summaarisessa menettelyssä tehdyillä yksipuolisilla tuomioilla, jotka ovat ristiriidassa perustuslain säännösten kanssa. Yksipuolisia tuomioita tehdään noin 425.000 vuosittain. Yksipuolisen tuomion jälkeen ulosottomiehet myyvät velallisten omaisuudet alihintaan ja näin velat jäävät edelleen velallisten maksettavaksi…

Suomalaisten omaisuudensuojaan ja muihin ihmisoikeuksiin ovat vaikuttaneet oleellisesti myös YK: n Agenda 21 Kestävän kehityksen ohjelma vuodelta 1992 ja Agenda 2030 vuodelta 2015 sekä  GCM/YK:n siirtolaisuussopimus vuodelta 2018. Ainoastaan Yhdysvallat, Unkari, Puola, Tsekki ja Israel äänesti vastaan ja 12 äänesti tyhjää. Suomi kannatti sopimusta ottamatta lainkaan huomioon, että nämä kaikki YK:n kanssa tehdyt sopimukset ovat ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain säännösten sekä myös EU-perustuslain säännösten kanssa.

YK:n Agenda 21  vuodelta 1992

Presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Esko Aho liittivät Suomen kesäkuussa 1992 YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan. . Hyväksytyn ohjelman tavoitteisiin kuuluu  oman kestävän kehityksen ohjelman saaminen kaikille maille.  Agenda 21 on suunnitelma uutta maailmaa varten, jossa kaikki, mihin me olemme tottuneet lakkaa olemasta. Agenda 21 ohjelmaa pidetään kokonaisvaltaisena toimintasuunnitelmana, joka toteutetaan globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Agenda 21-ohjelmassa luonto hallitsee ihmiskuntaa ja se myös pitää sisällään varotoimenpide-periaatteen, mikä merkitsee sitä, että ihmisiä pidetään syyllisenä luonnon monimuotoisuuden tuhoamisessa.

Agenda 21-ohjelman tarkoituksena on saattaa koko ihmiskunta pienen valtaeliitin täydellisen kontrollin ja valvonnan alaisuuteen. Samalla se on dokumentti siitä, miten koko maailmaa kontrolloidaan ja se perustuu täysin sosialistien kontrollimekanismien käyttöön. Kestävän kehityksen kannattajat ovat luoneet maailmanlaajuisen liikkeen, joka kontrolloi globaalia ja paikallista toimintasuunnitelmaa maailmanhallituksen rakentamiseksi heidän omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näihin tavoitteisiin kuuluu kansallisen itsemääräämisoikeuden lakkauttaminen, yksityisomistuksen lakkauttaminen, perinteisen perherakenteen hajottaminen, liikkumista ja yksilön vapautta koskevien rajoitusten kiristäminen.

YK:n Agenda 21 kestävän kehityksen tavoitteena on perustuslakiin pohjautuvien kansalaisoikeuksien mitätöiminen ja taloudellisten resurssien uusjakoa.  Maatalous ja kansallisvaltiot on saatava alas. Perhe on ohjelman pahin kehityksen jarru.

Suomi EU:n jäseneksi 1.1.1995

Suomi liitettiin EU:n jäseneksi perustuslakimme vastaisestii. EU:n jäsenyys vei Suomen yhä tiiviimmin YK:n Agenda 21:een ja maailmanlaajuiseen luonnonsuojeluun ja luonnon sekä väestön ”monimuotoisuuteen”.   
Maanomistajien”Natura-2000”-ohjelmalla turvattiin luonnon monimuotoisuus siitäkin huolimatta, että ohjelma ei kohdellut kaikkia alueita ja kaikkia maanomistajia tasapuolisesti. Ohjelma koettiin perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen vastaiseen yksityiseen omistusoikeuteen puuttumiseksi EU noudattaa siis YK:n Agenda 21 ja Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteita, jotka polkevat suomalaisten ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia.

 YK:n Agenda 2030 vuodelta 2015

Agenda 2030 sitoutti Suomen hallituksen noudattamaan ohjelmaa ja kansalta ei kysytty mitään, ei siitäkään huolimatta, että ohjelma sisälsi yhteiset globaalit tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi. Ohjelma ajaa  vahvasti muutosta kehitysaluepolitiikkaan ja kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen politiikkaan. Suomessa ohjelman toimeenpano- ja seurantavastuu on hallituksella. Agenda 21 ja 2030- ohjelmilla ei ilmeisestikään ole eduskunnan hyväksyntää lainkaan, koska ohjelmat rikkovat perustuslaillisia oikeuksiamme rajusti ja ovat siten rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Rikokset ihmisyyttä vastaan

Ihmisyyttä vastaan kohdistuva rikos voi esim. tapahtua osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä. Mikäli tällaisessa hyökkäyksessä surmaa tai orjuuttaa toisen, sekä käy hänellä kauppaa, kiduttaa tai muuten aiheuttaa suurta kärsimystä tai tuhoaa väestöä tai väestönosaa hävittämällä elinehtoja tai muulla vastaavalla tavalla. Rikoksena pidetään myös karkottamista tai pakolla siirtämistä alueella laillisesti oleskelevaa väestöä, vangitsemista ilman oikeuksia, loukkausta ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai erottelemalla kansanryhmän perusteella ihmisiä. Teon tulee siis olla osa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä, joka kohdistuu siviiliväestöön. Mikäli tällaisesta hyökkäyksestä ei ole kyse, täyttää teko todennäköisesti jonkin muun rikoslain kohdan. Tästä rikoksesta tuomitaan ankarammin, kuin rikoksesta,  joka ei tapahdu hyökkäyksen aikana, koska oletetaan ihmisten olevan heikossa kunnossa jo valmiiksi.

Rikos ihmisyyttä vastaan on laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamistaorjuuttamistaihmiskauppaakidutustavahingoitta- mista, väestön tuhoamista, karkottamista tai pakkosiirtoakansainvälisenoikeuden vastaista vangitsemista, raiskaamista tai muuta seksuaalistaväkivaltaapakottamista prostituutioonraskauteen tai sterilisaatioon, rotuerottelua, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteenrodunkansallisuudenetnisen alkuperänkulttuurinuskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti.

Rikos on lisäksi törkeä, jos se kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, tai se tehdään erityisen raa’asti, julmasti, nöyryyttävästi, suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti. Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton rikos.

YK.n Agenda 21 Kestävän kehityksen ohjelma vuodelta 1992, EU-jäsenyys 1.1.1995, YK.n Agenda 2030 Kestävän kehityksen ohjelma vuodelta 2015 sekä YK:n siirtolaissopimus (GCM) vuodelta 2018 rikkovat käsittääkseni suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksia asettaessaan luonnon ihmisen edelle ja tavoitteekseen vähentää ihmisten määrää maapallolla 500 milj. – 2 miljardiin ja tähdätessään uuteen globaaliin maailmanjärjestykseen ja kansallisvaltioiden lakkauttamiseen ja yksityisomaisuuden lakkauttamiseen

Suomen hallitus ja Sitra noudattavat näitä YK:n tavoitteita, joten hallitus toimii kaikilta osiltaan perustuslakimme vastaisesti suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet ohittaen ja tehden rikoksia suomalaisten ihmisyyttä vastaan. Tähän pitää nyt nopeasti saada muutos.

Rovaniemellä 4. päivänä elokuuta 2020.

 

Liisa Mariapori

Velallisten Tuki ry:n puheenjohtaja

www.velallistentuki.fi

Kategoriat: Yleinen