Juha Kreus 21.2.2017

Yrityssaneeraukseen hakeudutaan usein liian myöhään, jolloin eväät elvyttämiseen ovat jo menneet.

Suomessa konkurssiyrittäjiin suhtaudutaan kuin spitaalisiin ja toisaalta pedofiilitkin saavat yhteiskunnalta parempaa tukea kuin konkurssin tehneet yrittäjät.

Vika on järjestelmässä, eikä vain poliittisessa, vaan myös muualla. Yhdessäkään Tekesin, Finnveran, Sitran, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja pääomasijoitusyhtiöiden saati oppilaitosten yrittäjyyskoulutuksissa ja muissa aineistoissa ei mainita mitään konkurssista, vaikka se on yritystoiminnan suurin riski.

Puhutaan vain kasvuyrittäjyydestä, mutta ei lainkaan siitä, mitä pitäisi tehdä kun toiminta ei kannatakaan. Silti konkurssia pidetään yhteiskunnassa “terveenä ilmiönä”.

Sairauksia saa olla, mutta ei saa sairastua.

Vaikeudet vievät jopa konkurssiin – tunnistatko merkit?

 

Liisa Mariapori 21.2.2017

“Verohallinto ajaa mielivaltaisilla verotarkastuskertomuksillaan yrityksiä edelleen konkurssiin. Jotta näin ei tapahtuisi pitäisi yrittäjien oikeusturvaa verotarkastuskertomuksissa kiireesti parantaa ja lainsäädäntöön tehdä useita muutoksia, jotka estäisivät nämä Verohallinnon mielivaltaiset maksuunpanopäätökset. Yrittäjien konkursseja nopeuttaa se, että verot pitää maksaa muutoksenhausta huolimatta. Tämä lakiin perustuva määräys on se, joka tappaa yrityksen todella nopeasti. Asiaan saataisiin tältä osin muutosta, jos lakiin saataisiin määräys, että verot pitää maksaa vasta, kun ne ovat saaneet lainvoiman. Näin voitaisiin pelastaa mahdollisesti tuhansia yrityksiä vuosittain konkurssilta. Lue tarkemmin asiasta vasta ilmestyneestä kirjastani “Yrittäjien oikeusturva ja harkintavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa”.

 

Kategoriat: Yleinen